 |
| Audrey Hepburn voitti parhaan näispääosan Oscarin vuonna 1953. |
Hyvää alkanutta viikkoa! Toivottavasti maanantainne oli produktiivinen. Tänään kirjoitan elokuvista ja halloumi-salaatista.
Ääni puhelimessa oli innostunut. Pappa soitti minulle viikko sitten. Hän oli juuri käynyt katsomassa Helene Schjerfbeckistä kertovan Helene-elokuvan.
Pappa on 93-vuotias, äitini isä ja hyvä ystäväni. Pidämme saunomisesta ja taidenäyttelyissä kiertelystä. Lisäksi Pappa on loistava amatööritaidemaalari.
Pappa ja Helene ovat myös molemmat hyvinkääläisiä.
Kysyin Papalta, oliko elokuva niin tylsä kuin kriitikot ovat kirjoittaneet. No ei kuulemma todellakaan ollut. Maalarin silmin se oli tosi hyvä.
Pappa kertoi, kuinka innostavaa oli ollut nähdä Schjerfbeck maalaamassa valkokankaalla. Tässä juuri on elokuvan voima, ja se on samastuttavuus.
93-vuotias taiteilija voi samastua 74 vuotta sitten kuolleeseen taiteilijaan.
Katsoin juuri Oscar-gaalan Yle Teemalta.
En ole vielä nähnyt Parasitea. Uncut Gems oli katu-uskottava, stressaava, ja siinä oli hyvä rytmi. Toy Story 4 nauratti enemmän kuin moni komedia. Gaalan paras asu: Brie Larson.
Ja loppuun tositarinallinen vitsi, jossa on elokuvaviittaus:
Oli nälkä. Tyttöystävä lupasi tehdä salaatin. Kysyin, mitä siihen tulee.
”Halloumia, romaine-salaattia, kurkkua, ja niin edelleen.”
“You had me at halloumi”, vastasin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.