Alex Katzin maalaama kukka (ei Poppy). |
Tänään pohdin trendejä, post-punk-estetiikkaa ja modernia R&B-musiikkia.
Käsittelin viime postauksessani uutiskirjeitä. Unohdin mainita, että suuri inspiraatio näihin pikablogipostauksiin tuli juuri päivittäisistä uutiskirjeistä. Jos blogin päivitysväli on kuukausi tai vuosi on se yhtä kuin kuollut. Suoritan tässä siis resurrektiota: yksi nopea pumppaus kerran päivässä kuukauden ajan. Arjen keskellä suoritettavat rutiinit antavat elämälle merkitystä: päivittäinen Monoclen tai An Expensive Polyester Jacketin uutiskirje tai blogipostaus, keskiviikkosauna, torstain pianosessiot.
Huomasin mainoksen, jossa shampoota mainostettiin helppokäyttöisenä. Kuinka vaikeaa shampoon käyttö voi pahimmillaan olla? Entä muistatteko hoitoaine ennen shampoota -trendin muutaman vuoden takaa? Sosiaalisen median lammaskuorojen mukaan se ratkaisi kaikki elämän ja päänahan ongelmat. Kuinka moni hieroo edelleen päähänsä hoitoaineen ennen shampoota? Hyvin harva. Entä kuinka moni fiilistelee vielä curly girl -metodia? Kädet ylös!
Hyppään itsekin trendeihin mukaan, mutten ikinä etunenässä tai -joukoissa. Kun post-punk-musiikki ja -estetiikka teki uuden tulemisen vuosituhannen alussa The Strokesin, Interpolin ja Franz Ferdinandin mukana, himmailin alkuhuuman. Muutama kuukausi myöhemmin ostin kireimmät Nudien farkut, jotka löysin (Thin Finnit).
Kuuntelen juuri Kelelan Take Me Apart -levyä. Se on laulunkirjoituksellisesti, tuotannollisesti, musiikillisesti ja laulullisesti yksi viime vuosien parhaita moderneja R&B-levyjä. Levyn tuotanto ei sorru nykymusiikin kliseisiin tai typeriin tuotantokikkoihin. Levy on hyvää ”pumppausmusaa”. Myös Tinashen tuore Songs for You on aika hyvä levy.
Lähden tunnin päästä kaverini tupaantuliaisiin. Valitsemassani kortissa on kuva Alex Katzin Poppy -maalauksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.