Näytetään tekstit, joissa on tunniste louis vuitton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste louis vuitton. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

How To Learn Languages With Models

Barbara Palvin.

Brittiläinen muotilehti i-D Magazine tunnetaan katu-uskottavuudestaan sekä silmää iskevistä kansimalleistaan. Myös Suomen oma supermannekiini Suvi Koponen on koristanut tämän kulttilehden kantta.

Vaikka i-D:n ydin on nykymuodissa, on sen sivuilla myös laajalti taidetta sekä nuoriso- ja katukulttuuria. Street- ja couture-muotityylit sulautuvat yhteen. Ruma on kaunista ja kaunis on rumaa. Kakkaan on istutettu italialaista silkkiä.

Koen i-D:n sisällön välillä outona ja vaikeaselkoisena, mutta tämä tarkoittaa ehkä vain sitä, että i-D on julkaisuna haastava ja edgy. Se ei ole Elloksen katalogi.

Sitä paitsi hämmennys tekee välillä ihan hyvää. Itsensä haastaminen sekä omien vakiintuneiden käsitystensä kyseenalaistaminen on tervettä.

Mitä mieltä minun tulisi olla tästä kuvasta? Mitä se tarkoittaa? Miksi?

Joidenkin mielestä muodin tulee olla aina rajoja rikkovaa ja eteenpäin katsovaa ― rikottua, likaista ja erikoista ― kun taas toiset nauttivat enemmän klassisen kauniista ― tutusta, selkeästä ja ymmärrettävästä ― muodista. Kuulun ehdottomasti jälkimmäiseen ryhmään ― mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö voisi olla kiinnostunut myös oudosta.

Ei ole nimittäin outoa olla kiinnostunut asioista, joita ei välttämättä koe omakseen tai joista ei edes välttämättä pidä. On yksinkertaisesti mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea ihmiset keksivätkään.

Sitä hiljalleen oppii, mistä pitää ― ja mistä ei todellakaan pidä.

"When I see the reaction of the girls, all of them young, and they see themselves, they say 'wow, I really look beautiful'. It's nothing old or new, it's just beautiful", kertoi muotisuunnittelija Marc Jacobs Louis Vuittonin Fall/Winter 2010/2011 -muotinäytöksessä. Ihminen tunnistaa klassisen kauneuden.

***

i-D:n humoristisessa ja tyylikkäästi tehdyssä How To Learn Languages With Models -videosarjassa eri puolilta maailmaa tulevat huippumallit opettavat katsojalle äidinkieltään. Mukana muiden muassa Ana Beatriz Barros Brasiliasta, Barbara Palvin Unkarista, Camille Rowe Ranskasta ja Liu Wen Kiinasta.

Camille Rowe.
Ana Beatriz Barros.
Liu Wen.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kriittinen muoti-ihminen

Kanye x turkki
Muodista keskustellessani totean usein seuraavaa: Millään muilla tekijöillä ei ole väliä, kunhan se vain on douppia.

Mitä tarkoittaa douppi, dope?


Onko tämä polyesteritakki douppi?


Rap-artisti Ruudolfin esikoisalbumi on nimeltään Doupeimmat Jumala seivaa.


***

Urban Dictionary määrittelee englanninkielisen adjektiivin dope seuraavasti:

Cool, nice, awesome.


Yo foo that new stereo system is dope!


Dope on enemmän kuin vain jotain "makeeta" tai "siistiä"; se pitää sisällään lupauksen siitä, että kyseessä oleva asia on aitoa. Jos Riccardo Tiscin suunnittelema Givenchyn Rottweiler-paita tosiaan on dope, siitä ei voi sanoa mitään pahaa.


Mutta saako sitä kritisoida?


Muolialaa yleisesti ei saa missään nimessä kritisoida, mutta yksittäisiä vaatteita toki voi
, Michael Kors -tyylisesti: "Siisssss nahkaa... polyesterin kansssssa? Oletko ihan hullu?"

Kanye x nahkahousut

Jokaikinen bloggaaja on nykyään muodin asiantuntija, sillä maku on tärkeämpi asia kuin todellinen osaaminen. Tosin Michael kai osaakin jotain, uskon.

Miettikääpä sellaista vaihtoehtoa, että muotisuunnittelija ei osaa itse piirtää, leikata tai ommella, mutta hän kertoo muille, miten vaate tehdään. Hänellä on kuitenkin visio.


Isoäitini oli muuten ammatiltaan ompelija. Kun olin lapsi, hän ompeli minulle Super Mario -haalarit sekä punaisena että valkoisena. 


Ne istuivat loistavasti.

***


Internetin ja urbaanien nuorten mielestä doupeinta vähään aikaan on Russ Karablinin 
SSUR-vaatemerkin Comme des Fuckdown -parodiapipot ja -paidat. Brändi on suora ja melko ankea vääntö arvostetusta japanilaisbrändi Comme des Garconsista. Comme des Garcons tosin on mielestäni oikeasti douppi brändi, sillä sillä on historiaa, perinnettä, osaamista, arvoja ja näkökulmaa. Siis substanssia.


"Parody, pastiche, self-conscious irony layered on top of irony in a movie that knows it's a movie that knows it's a movie... these are the tools we use to represent the world around us", kirjoitti pianisti ja ajattelija Brad Mehldau vuonna 1999. 


Tämä on #hashtag-aikakausi! Kaikki pelkistetään ja typistetään muotisanoihin. Siskoni kertoi minulle, että jotkut malliksi pyrkivät taggaavat kuvansa Instagramissa hashtagilla #modellife. 


Nauroimme, jonka jälkeen itkimme.

***


Muotisuunnittelija ja entinen heroinisti Marc Jacobs aloitti uransa grungenhajuisella 1980-luvulla kutomalla neuleita. Hänellä on siis jokseenkin katu-uskottava tausta. Viimeiset 15 vuotta Marc on toiminut ranskalaisen muotijätti Louis Vuittonin creative directorina, luovana johtajana. Mistä Vuitton on muuten tunnettu? Tietenkin monogrammilaukuistaan, joista ei kyllä enää jaksa kirjoittaa yhtäkään sanaa.

 
Kanyeweiler & Jay Z-weiler

Totta kai Marc on taitava. Mutta hän on isossa osassa siinä, että Vuittonin laukkuja myydään kuin leipää. 
Tässä ollaan nimittäin juuri douppiuden ytimessä. Marc on se aito ja cool pohja jollekin tylsälle. Kaikki muotibrändithän haluavat luoda it-laukun.


***


Kun ostaa arvokkaamman merkkivaatteen, on se myös automaattisesti tehty hyvistä materiaaleista. Se myös luonnollisesti - tietenkin! - istuu hyvin. Väärin!


Miksi miettiä itse, mikä tuntuu tai näyttää hyvältä? 


Niin moni muodin kuluttaja on täysin vietävissä. Hype vie heidät mukanaan kuin tsunami.

***


Entä miksi muodissa tarvitaan niin usein uutta?


Lähtisin itse ehkä ensin siitä, miten esimerkiksi joku villatakki leikataan, miten sen kangas valmistetaan ja millaisia nappeja siinä käytetään, ja sitten arvioisin, onko se hyvä ja onko sille tilaa tässä maailmassa.

 
Eturivin paikat.

Moët & Chandon ei ole ehkä parasta sampanjaa, mutta se on parhaiten
brändätty, joten kaikki haluavat juoda sitä. 


Kun Andy McCoy sanoi äskettäin, että hän vihaa sampanjaa, saatoin tuntea sisimmässäni Kaivopuiston Mattolaiturin asiakkaiden tyrmistyneisyyden; kuinka skumppaa muka voi vihata? 

He ovat ihan ymmällään. He eivät voi ymmärtää.


***


Yksittäisen paluukeikan tehnyt Vähäiset äänet -räppiryhmä esiintyi tämän vuoden Flow-festivaalien Heinekenin Open Source -lavalla. Open Source -lava on Flow -festivaalien pienin lava, jolle yleisö äänestää esiintyjät.


Vähäisten äänten keikkaa oli katsomassa jättiyleisö. Mietin keikkaa katsoessani, että ok, Vähärit ovat hauskoja ja heillä on hyvä meininki, mutta mistä nämä kaikki ihmiset ovat tulleet? Ruudolfin, Karri Koiran, Tono Slonon ja Henry Leen räppi on rehellistä, hölmöä - ja aitoa. He tekivät jatkuvasti pilaa kulttibändistatuksestaan ja siitä, kuinka paljon heille maksettiin festivaaleilla esiintymisestä.


He eivät yrittäneet liikaa.


***


Kuuma juttu vielä puolisen vuotta sitten oli Givenchyn nenärengas. Mutta sori, se todellakin meni jo.