Välipäivälukemista

Laatulehti.

Verkkoselaimeni kirjanmerkki-kansiossa on arviolta noin miljardi lukematonta The New Yorker -lehden artikkelia. Heidän sisältöään saa lukea netissä ilmaiseksi, ähkyyn asti.

Tässäpä siis pulma: Lukisinko nämä miljardi juttua järjestyksessä? Aloittaisinko ensimmäisestä - ja jatkaisinko sitten sitä seuraavaan ja sitä seuraavaan ja sitä seuraavaan artikkeliin? Tämä tuntuu kovin vaivalloiselta, suorittamiselta. Tuntuu, että hyvää luettavaa on loputtomasti.

New Yorkerin jutut ovat loistavia, mutta välillä myös melko pitkiä. Luin esimerkiksi skientologiasta kertovaa juttua aika kauan - mutta kuinka nautinnollista se olikaan! Hyvin taustoitettu ja kirjoitettu juttu tekee vaikutuksen.

Helsingin Sanomillakin on Hitaat-osio, johon on koottu pidempiä ja laajempia tekstejä.

***

Kun silloin tällöin ostan fyysisen kopion New Yorkerista, keskityn lehteen kokonaisvaltaisemmin. Istun nojatuoliini ja luen, hämmästelen, luen lisää ja pohdin lukemaani. Tämä on lukuaikaa, jolloin keskityn ainoastaan lukemiseen, en esimerkiksi sähköposteihin tai someen.

Suhtaudun toiseen harrastukseeni, pianonsoittoon, jotakuinkin samalla tavalla. Vaikka minua ehkä hieman kiinnostaisi ottaa tietokone avuksi ja pianon kaveriksi, olen päättänyt pitää soittoharrastuksen täysin analogisena ja vanhanaikaisena - jollakin tapaa puhtaana, ilman häiriötekijöitä tai mahdollisia teknisiä ongelmia.

***

New Yorker oleskelee sivupöydälläni niin kauan, kunnes olen lukenut sen. Tämän jälkeen se pääsee kirjahyllyyn eläkkeelle kaltaistensa seuraan.

Tunne siitä, että on lukenut jotain, on konkreettinen.

Eikä kaikkea sisältöä tarvitsekaan lukea heti. Mutta myönnän, että välillä on raskasta olla kiinnostunut asioista niin laaja-alaisesti.

Suurta iloa tuo myös New Yorkerin kansitaide. Saul Steinberg, Art Spiegelman, Jean-Jacques Sempé ja Daniel Glowes ovat luoneet maailman kauneimpia ja kekseliäimpiä kuvituksia. Kuinka joku osaakaan tiivistää hetken, tunnetilan tai ajatuksen niin tarkasti.

***

Lukemisesta puheenollen: sain muutaman kirjan joululahjaksi. Ehkä tekin, hyvät lukijamme, saitte pukilta jotain hyvää luettavaa.

Tässä silti lukuvinkkejä välipäiville:

The New Yorker:

✏ Flipping Supreme: An Underground Clothing Store in Chinatown

✏ By Anonymous: Can a Writer Escape Vulnerability?

✏ Who Belongs to the Lower Middle Class, and Why Does It Matter?

✏ The Wild, Brilliant Wolf of Wall Street

✏ Luxury Shopping, from the Other Side of the Register

Vanity Fair:

✏ 21 Time-Consuming Problems from the 80s that No Longer Exist

✏ Photos: Vanity Fair’s Year in Photographs, 2013

✏ Photos: Amy Adams Poses at the Chateau Marmont

Helsingin Sanomat:

✏ Tavarat hurmaavat ja merkit orjuuttavat

✏ Miksi miehillä ihaillaan käytöstä, jota naisilla halveksutaan?

✏ Suurlähettiläs Oreck: Helsingin pitäisi muistaa Saarisen perintöä, kun Guggenheimista päätetään

Time:

✏ Ricky Gervais Shares His Secrets for Success: Be a "Cocky Little Nobody"

"I’m a strong believer that creativity is the ability to play."
 - Ricky Gervais