You Gotta Start Somewhere!

Kulttuuri?

"You gotta start somewhere", laulaa laulaja ja lauluntekijä, multi-instrumentalisti, elokuvasäveltäjä ja tuottaja Jon Brion. 

Jon on epäilemättä yksi sankareistani.

Hänen ensimmäisen ja ainoan soololevynsä ensimmäinen kappale kertoo siitä, kuinka juuri minulla ei ehkä olekaan mitään erityistä tai uutta sanottavaa.

Levyn nimikin - Meaningless - viittaa hieman siihen, että ehkä tämä kaikki ei olekaan ihan niin merkityksellistä kuin me välillä luulemme.

"I might not have anything to offer you, I might not have anything to say that's new."

Tältä se välillä tuntuu, kun alkaa keskustelemaan asioista.

Miksi ihmeessä sitten aloitin An Expensive Polyester Jacket -blogin?

Ja onko mitään järkeä aloittaa kyseenalaistamalla kaikki?

***

Konteksti?

Tuntuu, että yhä useampi bloggaaja on täynnä vahvoja mielipiteitä. Siitä jo tavallaan lähdetään, että on oltava hyvin painavaa sanottavaa.

Provokaatio tai turha huomiohakuisuus ei minua kuitenkaan vakuuta.

Minusta on aina tuntunut siltä, että se, joka huutaa koviten, saa äänensä parhaiten kuuluville. Tämä on tietenkin melko kyyninen näkökulma - enkä missään nimessä halua olla kyyninen! 

Aina ei kuitenkaan tarvitse huutaa. Voi vaikka kuiskata, kunhan perustelee asiansa hyvin.

Bloggaaminen voi myös olla keino saada itseään esille, jos substanssi sattuu puuttumaan. Voi kertoa  - "rohkeasti" - elämästään, lifestyleblogata.

Mutta kyllä, myönnän, luen myös itse joitakin blogeja, joissa kirjoittajan elämä ja blogin sisältö ovat erottamattomasti yhdessä. 

Kaiken voi kuitenkin tehdä oikein tai väärin. Ja minäkin olen nyt mukana tässä hulluudessa, joten olkaa minulle armollisia.

***

Aion kirjoittaa muodista, Helsingistä, mediasta, ihmisistä, designista, politiikasta, musiikista ja elokuvista - siis melkein kaikesta, mikä vain saattaa kiinnostaa urbaania nuorta aikuista. 

Buahahaa! Kuulostipa kamalalta.

Yritän kirjoittaa kaikille. Ihan sama, onko kyseessä kolumni tai laulu, tulisi sen olla jollakin tapaa universaali.

Yritän kirjoittaa siitä, mistä pidän, enkä siitä, mistä en pidä. Tämä olkoon valani.

Siskoni nimittäin syytti minua joskus siitä, etten pidä mistään - että mikään ei kelpaa minulle ja että kritisoin aina kaikkea - ja että tämän takia seurani on joskus uuvuttavaa. Mutta minä vakuutin hänelle, että tämä ei pidä paikkaansa. 

On vain niin sääli, että jotkut hyvät asiat tehdään niin väärin. 

Kun sitten pidän jostakin asiasta, tietävät siitä kaikki ystäväni ja sukulaiseni. Pidän esimerkiksi Woody Allenista ja Bill Evansista niin paljon, että muita varmaan jo - aivan - uuvuttaa.

***

En halua olla itse esillä, keskiössä, joten valitsin salanimen John.

Tosin olen yleensä sitä mieltä, että jos haluaa kritisoida jotakin tai jotakuta nimettömänä, voi yhtä hyvin laittaa paperipussin päähänsä ja juosta alasti pitkin Aleksanterinkatua.

Olenko siis pelkuri, joka kertoo, mitä muut tekevät väärin - internetin Mattiesko Hytönen?

"I continue in hope I have a follow-up, and if I do then you might not ever shut me up."

Olen täynnä ristiriitoja.

***

Terveisin, 

John, 

An Expensive Polyester Jacket