Before Midnight

Jesse & Céline.

Muistan syksyn 2004. Elämä oli erilaista. Osallistuin kahden ystäväni kanssa Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleille. Näimme muutamia elokuvia Helsingin keskustan Lasipalatsin Bio Rex -teatterissa. 

Valitsimme leffat hyvin satunnaisesti. Tärkeintä oli nähdä jotain uutta ja erilaista, ja ehkä samalla jotain hyvää.

***

Yksi elokuvista sattui olemaan Richard Linklaterin ohjaama Before Sunset. Tiesimme Linklaterin joten kuten hänen aikaisemmista ohjauksistaan Dazed & Confused ja Slacker, jotka ovat melko autenttisen tuntuisia kuvauksia nuoruudesta, hetkistä, kesäilloista ja hyvistä keskusteluista.

Elokuva teki meihin juuri täysi-ikäisiin nuoriin vaikutuksen. Ensinnäkin se täytti hyvän elokuvan kriteerit: siinä tavallaan vain puhutaan. 

Käänteisesti voisi sanoa, että ei-niin-hyvän elokuvan tunnusmerkit täyttyvät, kun elokuvassa ammutaan tuliaseilla.

Liioittelen, tietenkin. Mutta tavallaan olen tosissani.

***

Miksi Before Sunrise on sitten niin hyvä? 

Ensinnäkin siinä puhutaan oikeista asioista. Siinä myös oikeasti keskitytään hahmoihin. Se on romanttinen, mutta myös arkinen. Se on idealistinen, mutta todellinen.

Before Sunset on myös jatko-osa! Se on jatkumoa vuonna 1995 valmistuneelle Before Sunriselle. 

Before-trilogiassa keskitytään amerikkalaisen Jessen ja ranskalaisen Célinen suhteeseen. 

Tämä suhde on mehukas. Enempää en paljasta.

***

Nyt Before-elokuvien kolmas osa, Before Midnight, on saapunut elokuvateattereihin myös Suomessa.

Suosittelen katsomaan kaksi ensimmäistä osaa dvd:ltä, ja kolmannen heti perään teatterissa. 

Nämä elokuvat ovat hyvin eurooppalaisia elokuvia ollakseen amerikkalaisia elokuvia. Niissä käytetään paljon kokokuvia, kohtaukset ovat pitkiä, eikä epämukaviakaan keskustelunaiheita vältellä.

Pariisissa.