Lapsi sisälläni

Velociraptor.

Rakas ystäväni pulpautti juuri ulos ensimmäisen lapsensa. An Expensive Polyester Jacket onnittelee koko ihanaa perhettä!

***

Synnytys on esitetty mediassa usein kaikkein kauneimpana ja erityislaatuisimpana kokemuksena, minkä naispuolinen ihminen vain voi kokea.

Mutta luonnollinen synnytys - ja kivunlievityksestä kieltäytyminen - on jotain, jolla voi todella leuhkia jälkikäteen: meidän Jorma-Petterimme saapui tähän maailmaan ilman mitään mömmöjä. Kokemus on autenttisempi. 

Endorfiini astui kuvioihin kuin viime vuoden maratonilla Tukholmassa.

Synnytyksestä on tehty elämys hieman samaan tapaan kuin menisi Justin Bieberin konserttiin tai ottaisi tatuoinnin.

Mutta ystäväni mukaansa synnytys on kuulemma - ja lainaan nyt hyvin tarkasti - "ihan sairasta hommaa".

Aivan, se on juuri niin kuin Justin Bieberin konsertti!

***

Syntymän voi liittää helposti taiteen tekemiseen. Molemmat ovat usein tuskaisia projekteja.

Miksi kukaan luo taidetta? Jackson Pollock maalasi, koska hänellä oli halu ilmaista itseään. Hänellä ei ollut maalaamiseen muita motiiveja kuin maalaaminen itse. Hän roiski maalia, koska koki sen olevan jollakin tapaa itsessään tärkeää.

Pidän lapsista, sillä heillä ei usein ole tekemisissään aikuisten tavoin piilossa olevia motiiveja. On inspiroivaa nähdä joku, joka tekee jotain sydämestään, eikä välitä, mitä mahdollisuuksia tai urapolkuja se hänelle saattaa tulevaisuudessa tuoda.

Arvo ei tällöin ole välineellinen.

***

Pablo Picasso sanoi kuuluisasti, että jokainen lapsi on taiteilija, ja että vaikeinta on pysyä tuona taiteilijana, kun ikää tulee lisää. Tämä ajatus on minulle tärkeä. Olen aina kokenut tarvetta olla lapsekas.

Vaalin ideoita ja tietynlaista hölmöyttä. Pidän leluista, sillä näen niissä loputtomia mahdollisuuksia. 

Ostin juuri uuden hyllyn, jonka keskimmäiselle tasolle pääsi asumaan 20 vuotta vanha Velociraptor-leluni Jurassic Park -elokuvasta. Kun katson raptoriani, ei ole mitään merkitystä, olenko kahdeksan- vai kaksikymmentäkahdeksanvuotias.

Tiesittekö muuten, että Jurassic World, Jurassic Park -elokuvasarjan neljäs osa, saapuu elokuvateattereihin 2015? Yhtä pääosista näyttelee 12-vuotias Ty Simpkins. Hän pääsee kokemaan dinosaurukset hieman suuremmassa mittakaavassa.

Super awesome.

***

Muusikko ja yleisesti luova ihminen Pharrell Williams kutsuu itseään kidultiksi (sanoista kid, lapsi, ja adult, aikuinen) - aikuinen lapsi. Hän pitää häpeämättömästi räikeistä vaatteista ja Paavo Pesusienestä.

Oliko Charles Schulz lapsellinen piirtäessään Tenavia 50 vuoden ajan? Totta kai oli, mutta  hän oli lapsellinen juuri erittäin hyvällä ja terveellä tavalla.

Muistan, kun astelin ala-asteen lopulla lelukauppaan katsomaan Legoja. Ilkeä luokkalaiseni oli nähnyt minut, ja hän kiusasi minua seuraavana päivänä koulussa. Olin hänen mukaansa lapsellinen ja nolo. 

Julistin hänelle: En välitä, sillä rakastan Legoja koko sydämestäni.

***

Ystäväni mukaan syy, miksi ihmiset tekevät taidetta - tai yhtään mitään - on se, että heidän ei tarvitsisi selittää itseään kenellekään. Miettikää nyt: Astut bileisiin, ja kaikki heti tietävät, kuinka viileä tyyppi oikein olet.

Lapset ja lapsenmieliset ihmettelevät asioita ja näkevät niissä kauneutta. Kyyninen aikuinen ei näe missään kauneutta. Katsoessaan Jackson Pollockin maalausta hän sanoo: Onko tuo muka taidetta? Minäkin olisin voinut maalata tuon.

Mutta etpä maalannut.

A painter paints.