torstai 20. helmikuuta 2014

Kirjoita se ylös

Central Park.
Tunnustuksellista:

Olen aina mieltänyt itseni hyvin luovaksi ihmiseksi, kunnes melko äskettäin huomasin, etten ollut saanut mitään konkreettista aikaan moneen vuoteen.

Ymmärsin, että luova ihminen luo maailmaan todellisia, valmiita asioita.

Aloitin uusia kirjoituksia ja sävellyksiä, mutta ne jäivät aina teemoiksi ja aihioiksi.

Pelkkä luova ajattelu ei riitä, vaan jotain pitää ihan oikeasti valmistuakin.

Koin siis herätyksen.

***

Lapsena ja teini-ikäisenä olin hyvin aikaansaava. Kirjoitin runoteoksen sekä tekstejä eri julkaisuihin, pidin valokuvanäyttelyn, hinkkasin grafiikoita internetsivuille, kuvasin ja editoin videota.

Yritin jopa öljyvärimaalausta. Isoisäni äidin puolelta on loistava maalari, mutta geenit näköjään hukkuivat matkalla.

En nuorena myöskään tiennyt, että montaa käsittelemääni aihetta oli jo käsitelty aiemmin monen muun toimesta - hyvin menestyksekkäästikin.

Pursusin ideoita. Mutta asiat, jotka halusin sanoa, oli jo sanottu - ja ne oli sanottu jo huomattavasti paremmin kuin minä ne osasin pukea sanoiksi tai kuviksi.

Opin, että on siis tutustuttava muiden aikaansaannoksiin, kehityttävä itse luovana ihmisenä ja lopuksi ehkä uskottava siihen, että minullakin voi olla tässä ajassa jotain sanottavaa.

Ehkä minun tosiaan tuli käydä läpi kaikki se yrittäminen ja kaikki ne eri tekemisen muodot, jotta löysin oman sanottavani sekä toimivat, omalta tuntuvat ilmaisumuodot.

***

Selailin kansanopistojen Ota opiksi -lehteä muutama päivä sitten. Lehdessä haastateltiin Oriveden opistolla kirjoittamista opettavia kirjailijoita Taija Tuomista ja Leena Parkkista.

He kertoivat kirjoittamisesta niitä tuttuja totuuksia, joita olemme kuulleet monta kertaa aiemminkin, mutta jotka ovat hyvin totta: älä odota inspiraatiota, vaan kirjoita; kirjoita usein, mielellään joka päivä, edes jotain; kirjoita siitä, mistä tiedät; yritä päästä irti liiasta itsekritiikistä.

Paras ohje oli kuitenkin tämä:

"Muistivihkon kannattaa olla mahdollisimman ruma ja halpa, jotta siihen kirjoittamiseen ei tulisi suuria paineita. Kauniista käsialasta, oikeinkirjoituksesta tai ajatusten älykkyydestä ei tarvitse välittää tuon taivaallista. Turha itsesensuuri pitää saada pois."

Tämä on loistava ohjeistus! Minulla on pino kauniita muistikirjoja, joita olen kerännyt vuosien varrella, mutta jostain syystä kirjoitan ideani ylös aina niihin kamalimpiin rumilusvihkoihin.

Olen aina kokenut, että kaunis vihko vaatii kaunista käsialaa ja kauniita ajatuksia.

Mitä hölmöyttä.

***

Näyttelijä Ethan Hawke kirjoitti romaanin nimeltään The Hottest State. Hän reflektoi kirjoittamistaan seuraavasti:

"The older you get, the humbler you get. I know I don't have that much to offer, and I know I've now read Moby Dick and Anna Karenina, and if I had read those books before I wrote The Hottest State, I don't think I'd have published it. I had the arrogance of the uneducated, which sometimes you need."


Sitting on the dock.

Silta yli synkän virran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.